Muovilla on myös selkeitä ympäristöhyötyjä

Muovi on nostettu viime aikoina näkyvästi julkiseen keskusteluun. Keskustelussa on lähinnä tuotu esille muovin ympäristöhaitat, vaikka muovilla on myös selkeitä ympäristöhyötyjä. Esimerkiksi kurkku säilyy muovikalvoon pakattuna kaksi viikkoa, mutta ilman pakkausta se pilaantuu kolmessa päivässä.

MUOVI ON viime aikoina saanut paljon julkisuutta, ja keskustelun sävy on harvoin ollut myönteinen.

– Kaikkia pakkausalan asiantuntijoita varmasti harmittaa osittainen syyllistävä ja yksisilmäinen lähestymistapa. Tosiasia kuitenkin on, että varsin monessa tapauksessa muovi on täysin ylivoimainen ja välttämätönkin vaihtoehto moniin muihin pakkausmateriaaleihin verrattuna, toteaa Rani Plastin tuotekehitysjohtaja Mats Albäck.

Hän viittaa esimerkiksi siihen, miten muovi pakkausmateriaalina vähentää ruokahävikkiä, kuten kurkkuesimerkki osoittaa. Ruokahävikki on globaali ongelma, ja sitä voidaan oikeilla muovipakkausratkaisuilla oleellisesti vähentää.

– Viime aikoina saamastaan huonosta julkisuudesta huolimatta muovi on mitä monipuolisin ja vastoin yleistä käsitystä usein myös ympäristöystävällisin materiaali verrattuna muihin pakkausratkaisuihin, kunhan sitä käytetään ja kierrätetään oikein, Albäck jatkaa.

VAIKKA MUOVI on joutunut silmätikuksi, on se edelleen erittäin paljon käytetty materiaali. Muovin suosio ja ainutlaatuisuus syntyy sen keveydestä yhdistettynä muihin muokattavissa oleviin ominaisuuksiin kuten esimerkiksi mekaaniseen kestävyyteen. Albäckin mukaan muovi on materiaalina niin hyvä pakkausmateriaali, että sitä on vaikea korvata, ainakaan taloudellisesti järkevällä ja ympäristöä yhtä vähän kuormittavalla tavalla. Kevyet pakkausratkaisut tuottavat nimittäin säästöjä kuljetuksissa, jolloin kuljetusautot tuottavat vähemmän päästöjä.

– Yhteen kuljetukseen saadaan lastattua määrällisesti enemmän tuotteita, kun käytetään muovipakkauksia. Ja esimerkiksi rakentamisessa käytetyt eristemateriaalit saadaan muovipakkauksien avulla puristettua pieneen tilaan, Albäck muistuttaa.

FROM WASTE TO TASTE -KIERTOTALOUSHANKKEEN päällikkö Johanna Kohvakka on Albäckin kanssa samoilla linjoilla ja toteaa, ettei muovi itsessään ole paha asia. Ongelma siitä tulee vasta, kun se päätyy luontoon.

– Mielestäni on hyvä asia, että uutisoinnin myötä muoviongelmaan on herätty, mutta pelästyneet ihmiset ovat sen seurauksena siirtyneet muovin ylikulutuksesta täyslakkoon – siis ääripäästä toiseen, toteaa Kohvakka.

Harhaan mennään siinä, kun osoitetaan syyttävällä sormella muovinvalmistajia ja vaaditaan muovin poistamista kaikkialta.

Kohvakka ehdottaa, että muovin boikotoimisen sijaan kannattaisi suosia fiksua kulutusta ja elinkaariajattelua.

– Harhaan mennään siinä, kun osoitetaan syyttävällä sormella muovinvalmistajia ja vaaditaan muovin poistamista kaikkialta. Muovikin maksaa, joten eivät tuottajat sitä turhaan käytä, Kohvakka muistuttaa. Albäck on samoilla linjoilla ja peräänkuuluttaa elinkaariajattelua sen sijaan että tarkasteltaisiin vain yksittäisiä tekijöitä kuten muovin mahdollista päätymistä luontoon.

– Kun tarkastellaan koko elinkaarta, kuva usein muuttuu. Tanskan Ympäristö- ja elintarvikeministeriön teettämässä tutkimuksessa verrattiin eri materiaaleista valmistettujen kauppakassien ympäristövaikutuksia koko elinkaaren aikana. Tutkimus tuli siihen tulokseen, että muovipussi on ympäristön kannalta paras vaihtoehto verrattuna esimerkiksi paperi- ja kangaskasseihin. Kun kaikkien pakkausmateriaalien tarkastelut saadaan samalle tasolle ja voidaan tehdä puolueeton vertailu, ollaan oikealla tiellä, Albäck sanoo.

VAIKKA KOHVAKKA JA ALBÄCK eivät vietäkään Muovitonta maaliskuuta, hekin suosivat kertakäyttötuotteiden vähentämistä. Tämän takia EU:n päätös poistaa pillit, vanupuikot ja take away -kannet oli odotettu uutinen, vaikkakin sillä on kokonaiskuvan kannalta marginaalinen vaikutus.

– EU:n muovistrategian tavoitteena on, että kaikki pakkausmuovi on kierrätettävää tai uusiokäyttöistä vuoteen 2030 mennessä. Kertakäyttökulttuurin poistaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta lisäksi myös muovin kierrätystä pitää kehittää. Lisäksi pitää olla tarkkana, jos muovia aletaan korvata muilla materiaaleilla – se voi nimittäin lisätä päästöjä, Kohvakka huomauttaa.

ON ARVIOITU, ETTÄ Euroopassa tuotetaan joka vuosi 25 miljoonaa tonnia muovijätettä, mutta alle 30 prosenttia siitä kierrätetään. Tulevaisuuden haaveissa niin Kohvakalla kuin Albäckillä on, että kaikki muovi menisi yhä enemmän kierrätykseen, jolloin materiaalia voitaisiin käyttää yhä uudelleen ja uudelleen. Kierrätysmahdollisuuksia on jo nyt, ja teoriassa kaikki on mahdollista.

– Meillä Rani Plastilla ei aina muovikalvojen tuottajana ole mahdollisuutta vaikuttaa kulutukseen päätyviin lopputuotteisiin, mutta omassa tuotekehityksessämme pyrimme jatkuvasti luomaan uusia ratkaisuja tukemaan kalvojen kierrätystä sekä uusiomuovin käyttöä. Olemme myös osakkaana Suomen Uusiomuovi Oy:ssä ja yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa pyrimme kehittämään ratkaisuja entistä kierrätysystävällisempään suuntaan, Albäck kertoo.

EU ON SIIS KIELTÄMÄSSÄ tietyt kertakäyttöiset muoviesineet, mutta suurin muoviongelma löytyy kuitenkin Aasiasta. Siellä jätehuolto on monin paikoin kehittymätöntä, muovia kulkeutuu luontoon ja meriin.

– On selvää, että roskaamiselle pitää tehdä jotain. Silloin puhutaan ennen kaikkea ihmisten asenteista, kierrätyksen tehostamisesta ja kiertotalouden edistämisestä, Albäck toteaa.

Esimerkiksi PET/PE-ratkaisut, joissa on sekoitettu eri muovilaatuja, ovat usein vaikeita kierrättää. Niitä pyritään siksi korvaamaan PE/PE-ratkaisuilla, joissa muovilaatu on sama.

Ranille ja Ranin asiakkaille kiertotalous avaa myös mahdollisuuksia. Muun muassa Rani parhaillaan selvittää, miten laminaattiratkaisuista voidaan tehdä helpommin kierrätettäviä pakkauksia. Esimerkiksi PET/PE-ratkaisut, joissa on sekoitettu eri muovilaatuja, ovat usein vaikeita kierrättää. Niitä pyritään siksi korvaamaan PE/PE-ratkaisuilla, joissa muovilaatu on sama. Lisäksi yhtiö tutkii uusiutuvista raaka-ainelähteistä kuten kasvi- tai puupohjaisista materiaaleista tehdyn muovikalvon uusia käyttökohteita. Rani Plast valmistaa jonkin verran uusiutuvista materiaaleista valmistettua muovia, mutta yrityksessä suositaan edelleen niin sanottua tavallista fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuvaa muovia, muun muassa biomuovin korkean raaka- ainehinnan ja heikon saatavuuden takia.

– Kehitämme myös yhdessä kierrätysyritysten kanssa entistä laadukkaampia ja monikäyttöisempiä kierrätettyjä granulaattilaatuja. Ranin tehtaiden tuotannosta syntyvää hylkymuovia on hyödynnetty tehokkaasti jo kymmeniä vuosia, ja nykyään sekä tuotannossa että tuotekehityksessä mietitään, miten sen käyttöä voisi entisestään tehostaa. Monipuolisesta muovista on tosiaan moneksi, ja yhdessä voimme edistää kestävää kehitystä, Albäck summaa.